Aloitin jo helmikuussa yhden muistojen tilkkutyön, mutta kun veteen liukenevan materiaalin kokeilu ei sitten kuitenkaan mielestäni sopinut siihen, työ jäi vähän vaiheeseen. Maaliskuussa se sai jatkoa, mutta jostain syystä taas tökkäsi, ja työ on pyörinyt minua piinaamassa ompelupöydällä. Nyt päätin hoitaa sen pois, ja sainkin vielä tämän vuorokauden puolella sen tehtyä.

1271448492_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kuvassa oleva pikkutyttö on minua kymmenisen vuotta vanhempi serkkuni, joka siirtyy tänä vuonna eläkkeelle pitkältä uraltaan ala-asteen opettajana ja rehtorina. Serkkuja minulla on enemmänkin, mutta tämä serkku on vanhempieni kummityttö, ja siksi hänestä on useampi kuva äitini ja isäni vanhassa albumissa, ja siksi hänen kuvansa jotenkin vain nousi yli muiden katsellessani ja etsiessäni muistokohteita. Lisäksi meitä yhdisti kolmisen vuotta sitten surullinen menetysten sarja: äidilläni oli kaksi sisarta, joista toinen oli serkkuni äiti. Kaikki kolme siskosta siirtyivät ajasta ikuisuuteen vuoden sisällä, ja serkkuni menetti vielä päätteeksi isänsäkin muutama kuukausi äidin kuoleman jälkeen. Silloin tuntui, ettemme muuten enää tapaakaan kuin hautajaisten merkeissä.

Kuvansiirtotekniikoista tähän kuvaan olen käyttänyt kuvansiirtoliimaa, ja tämä oli ensimmäinen täysin onnistunut kuva sillä tekniikalla. Koska olen niin paljon serkkuani nuorempi, minulla ei ollut mitään käsitystä, minkä värinen hänen mekkonsa oikeasti on ollut, mutta kankaita etsiessäni tuo vihreäpohjainen kukkakangas tuntui sopivan siihen parhaiten. Uloimman ruutureunuksen ompelin oikein paperin kanssa, jotta sain sen juuri sopivan kokoiseksi. Lilat kankaat ovat suurimmaksi osaksi aikanaan Lontoosta ostamastani nipusta 5 tuuman neliöitä. Koska serkkuni on syntynyt heti sodan jälkeen, kuvittelisin, että siihen aikaan ei vielä kaupoissa ole ollut liiemmin kankaita ja koristuksia tarjolla, ehkä korkeintaan jotain vaatimattomia pitsejä, ja sen vuoksi en käyttänyt työhön muita koristuksia. Uloimman pitsireunuksen lisäsin valmiiseen työhön applikaatioharson avulla, sisemmät on ommeltu paikoilleen peittämään kapeat lilat kaitaleet, joihin en ollut tyytyväinen sellaisenaan. Pitseillä sain pehmennettyä rajakohdat sopivasti.

Hauskinta minusta tässä valmiissa työssä on, että vaikka kuva on mustavalkoinen, niin jotenkin nuo ympäröivät kankaat antavat siiihen kuitenkin lilan säväyksen. Optinen harhako?

*****************************************************

I started a memory quilt in February, but after my water-soluble experiment didn't turn out suitable for it I put on hold for a while. Then I continued with it in March, but for some reason I didn't finish it then either. Now it has been haunting me on my sewing table, and today I finally decided to put it together to be able to move on with other stuff.

The little girl in the picture is my cousin who is retiring this year from a life-long career as a teacher and headmaster. I have a lot of cousins but my parents are her godparents, so there are several pictures of her in the family album, which was my source when looking for potential pictures for my memory quilts. Furthermore there was a sad period in both our lives about three years ago, which brought as closer. My mother had two sisters, and one of them was my cousin's mother. All three sisters died within a year, and my cousin  lost also her father a couple of months after her mother passed away. It was a hard period when we had the feeling that we only met at funerals.

The picture has been transferred with photo transfer medium, and this particular one was the first one I managed to do perfectly. Since I'm ten year younger than my cousin, I didn't have any idea what colour her dress has been, but when selecting fabrics the light greenish flower fabric seemed to suit the best. The small squares I sewed with paper-piecing technique to get them to fit perfectly, and I used an old charm pack of purple fabrics for it. Because my cousin was born so soon after the war, I assume that there weren't too much embellishments available at that time, so I only used modest narrow lace. The outer lace I fastened with fusible web, inner ones were sewn in place. Originally I had a narrow purple sashing around the picture and the inner frame, but I wasn't quite satisfied with them so I covered them with lace to fade the purple join.

I don't know if it is an optical illusion, but even if the picture is a black-and-white one, it looks as if it had a purple shade as well.