Sain ompelukoneeni tänään takaisin - eikä siinä ollut mitään vikaa. Se raukka vain äänteli öljyn puutteesta aina äänekkäämmin ja äänekkäämmin!! Tähän asti sille oli riittänyt öljyäminen merkkisignaalin ilmestyessä näyttöpaneliin, mutta tänä syksynä olen ilmeisesti kuitenkin onnistunut puristamaan siitä viimeisetkin mehut ompelutahdillani. Pari tippaa sukkulakoteloon oli saanut sen heti vaimenemaan, ja nyt tietysti harmittaa, etten tajunnut sitä itse kokeilla jo kotona... Mutta toisaalta: sitä varten on olemassa asiantuntijat ja heidän liikkeensä, kiitos vain Erkin Saumalle ja Tikille kaverini hellästä huolenpidostaHymy.

Eilinen päivä ja ilta meni asioilla juostessa, kävin ekaa kertaa mm. maksuttomassa mammografiassa, ikää kun täyttyi sen verran tänä vuonna, että olin nuorimmassa kutsuryhmässä. Täytyy sanoa, että siinäkin on kyllä varsin mielenkiintoinen työ! Homman hoidellut nuorehko naisihminen naureskeli todetessani, että aikamoista liukuhihnahommaa taisi sekin olla. Totesi sitten, että iltakuudelta alkaa jo olla vähän papukaijamainen olo, mutta rutiiniaan ei parane vaihtaa, kun on urautunut tekemään asiat tietyllä tavalla. Muuten menee kuulemma itsellä pasmat ja konseptit sekaisin... Ajatelkaa nyt: aikaa on 10 minuuttia per asiakas, eli kuusi naista tunnissa, ja sitä rataa sitten koko päivän! Kyllä siinä ehtii monenkokoista ja -näköistä naiskauneutta levyjen väliin asettelemaan Nauru. Todella hienoa kuitenkin, että sellainen ilmainen palvelu on ainakin vielä olemassa, kun joka puolella kohta säästetään ja leikataan kustannuksia.

Tänäänkin ilta vierähti huomaamatta ohi: ensin haettiin ompelukone Helsingistä, sitten laitoin ruoan ja kävin saunassa - ja kello olikin jo yhdeksän. Ja huominen ei ole yhtään helpompi, täytyy mennä konttorille Pitäjänmäelle, ja työpäivää riittää siellä viiteen asti. Sitten kipin kapin kotiin ja perheen yhteiselle sulkapallotunnille kuudesta seitsemään. Ja sitten onkin niin naatti, että suihkun jälkeen ei jaksa kuin syödä jotain - valmisruokapäivä sulkapallosta johtuen - ja lysähtää sohvannurkkaan. Sulkapallo perheen kesken on kyllä ihan kivaa, tämä on jo kolmas kausi kun sitä harrastamme. Paikkana on läheinen kyläkoulu, jossa vuoro maksaa 8 euroa kerta, eli ei paljon mitään. Mukana on vaihtelevasti Kuopus ja Keskimmäinen sekä siippa, ja kaikki pelaavat aina kaikkia vastaan, mutta ainoastaan miehet pelaavat oikein pisteistä, muuten vain pallotellaan. Jos kaikki neljä ovat paikalla, lopuksi pelataan vielä nelinpeliäkin.

Koska blogijuttu ilman kuvia tuntuu jotenkin tyhjältä, laitan tähän loppuun kuva-arvoituksen. Arvaatteko, mitä kuva esittää?

1257367143_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 Sewing machine is back and in action again: all it needed was some oil!!! Silly of me, but I thought it would be enough to add oil whenever the icon appeared on the screen...

Can you guess what the picture above is about?