On tainnut vierähtää jo yli viikko edellisestä blogituksesta, aika hupenee käsistä. Jotain sentään olen saanut aikaiseksi, vaikkakin paljon vähemmän kuin kuvittelin vielä viikko sitten. Vapaata tikkausta tuli harjoiteltua, ja sen tuloksena valmistui jo kerran aikaisemmin täällä vilauttamani käänteisapplikaatiotyö Kuopukselle. Se jäi aikanaan vähän vaiheeseen, kun mallin omistaja ei antanut lupaa opettaa tekniikkaa kansalaisopiston kurssilla, kuten olin suunnitellut. Paitsi vapaata tikkausta kokeilin tässä työssä myös sprayliimalla harsimista, mikä olikin nopea ja näppärä tapa saada tilkkutyövoileipä kasaan. Ihan vakuuttunut en ole sen toimivuudesta tätä isommassa työssä, sillä  reunojen kanssa meinasi tulla päällipuolella pieniä ongelmia, ja tällä on kokoa vain 78 x 78 cm.

1301340500_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Oma kamerani on edelleen lainassa, joten koetin kuvata työtä Kuopuksen järjestelmäkameralla, ja vaikeaa oli. Valotus ei osunut mitenkään kohdalleen, ihan vahingossa sain aikaan tämän kuvan, jossa värit ovat jotenkuten kohdallaan. Täytyy kokeilla vielä luonnonvalossa, josko onnistuisi paremmin.

Tässä pari yksityiskohtaa lähempää (ensimmäisessä värit ovat lähes luonnolliset):

1301340567_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1301340594_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Takaa työ näyttää tällaiselta (huomattavasti tummemmanpunaiselta tosin):

1301340625_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Käytin suurimmassa osassa tikkauksista näkymätöntä lankaa päällä päin, mutta alalankana oli mustikansininen konekirjontalanka. Reunojen sydämet piirsin kankaalle, mutta kaiken muun tikkasin vapaalla tikkauksella. Lopputulos on tikkausten osalta tyydyttävä, ja päällipuolellahan mokat eivät näy näkymättömän langan ansiosta. Opin ainakin sen, että ympyröiden tikkaaminen ei ole ollenkaan niin helppoa, eikä liioin sydämen puoliskojen saaminen identtisiksi. Mutta aina loppua kohti homma tuntui hitusen helpommalta, joten tähänkin pätee varmaan se jostain lukemani 20 tunnin sääntö. Cool Silloin se mainittiin käsintikkauksen opettelussa, mutta luulen, että jos vapaatikkaisin 20 tuntia sydämiä, niin alkaisivat varmaan olla vakaampia ja symmetrisempiä kuin 1 tunnin harjoittelun jälkeen...

Työltä puuttuu vielä nimi... Hm...

********************************

It's over a week since my last blog post, time just flies... I have managed to finish this reverse applique quilt, eventhough I had hoped for a lot more than that. Free-motion quilting exercises continued and I also tested spray basting with it. I did have some problems with the outer borders, so I wonder how it would work with a larger quilt, this is after all only 78 x 78 cm. For the most part  I used invisible nylon thread on the top, but blue machine embroidery thread on the bottom, so I could see afterwards clearly how my stippling, circles and hearts turned out. I drew the hearts to the outer border, but otherwise everything was done with free-motion. The quilting is satisfactory, one can clearly see that I haven't done to much of it sofar, but I'm getting over the fear to try it. It is fun, and I can see some progress even after such sort practice. I read somewhere that it takes 20 hours to tackle hand quilting, but I guess the same goes for every kind of quilting: after 20 hour of quilting hearts I'm sure they will look more steady and symmetric...Cool

I've taken the pictures with the single-lens reflex camera of our Lastborn - and I can't use it! There was no way I could get the colours right. I'll have to try with my own when I get it back this week. And I'll try with natural light, since now I was photographing in the evening. The best reproduction of the colours is in the second picture.

This quilt has no name yet... Hm...