Sain applikoinnit liinoihin valmiiksi tänä aamuna, ja harsin jo liinat kasaankin, joten edessä on enää tikkaus ja kanttaus. Se neljäs, pidempi liina on sitten vielä vailla applikaatioitakin, mutta se saa nyt kyllä odottaa parempaa aikaa. On näet päästävä vauvanpeiton kimppuun, jotta saan sen ensi kuussa luovutettua ajallaan - laskettu aika on isänpäivänä, joten aikataulu on vielä pidettävissä. Blokkisiskojen Marittan esittelemää blokkia olen taas tänään katsellut sillä silmällä, mutta pari muutakin vaihtoehtoa on vielä mukana loppukarsinnassa.

Yksi mieluisimmista aiemmin tekemistäni applikaatioista on tämä American Patchwork and Quilting Magazinessa aikanaan julkaistun mallin mukaan tehty liina:

1255807554_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Joulutähtien taustaksi on ommeltu kolme hirsimökkiblokkia valkoisista ja luonnonvalkoisista kankaista. Ne sinällään jo ovat saavutus minulta siinä mielessä, että kaikista tuli kerralla samankokoisia, mikä muutoin on tuottanut tuskaa niin paljon, etten mielelläni ompele hirsimökkiä. Muistaakseni nämä koottiin siten, että leikattiin valmiiksi oikean mittaiset "hirret", mikä tietysti auttoi onnistumaan. Toinen apu on ommella ne paper piecingillä, sitä käyttäen olen tehnytkin miniblokkeja.

Itse applikoinnit sain ommeltua tosi siististi, vaikka tuo olikin vielä vanhan ompelukoneen aikaa. Kiemurtelujen kanssa oli jonkin verran ongelmia, koska vanha palvelija ei ymmärtänyt vapaata tikkausta ollenkaan. Ja vihreään reunukseen kiemuroita ommellessa ei auttanut muu kuin laittaa vihreä aluslanka, jotta se ei erottunut, kun en saanut langan kireyttä säädettyä sellaiseksi, että aluslanka ei tullut näkyviin päällipuolella. Muutoinhan siitä ei ollut mitään haittaa, mutta kun taustakangas on valkoinen, niin ne vihreät kiemurat eivät tietysti ole kovin esteettisiä, mutta sehän on vain nurja puoli...

Saatuani liinan valmiiksi laitoin sen sitten jouluna joulupöytäänkin, sitä vartenhan sen alun alkaen teinkin. Stressasin kuitenkin koko ajan, että joku tiputtaa rosollit tai sinapit siihen, ja liina menee piloille. Sen vuoksi ompelin siihen seuraavan joulun alla ripustuskujan ja nykyään se toimittaa seinävaatteen virkaa olohuoneessamme. Tänä vuonna otin sen hetkeksi pois keväällä tyttären valmistujaisia juhlittaessa, kun se tuntui jotenkin turhan jouluiselta vappuna... Nyt se on kuitenkin taas löytänyt tiensä takaisin seinälle, ja vangitsee kyllä oman katseeni ihan päivittäin.