En malta olla esittelemättä ostoksiani Viipurin pellavakaupasta. Olin bussiretkellä Laatokan Karjalassa elokuun viimeisenä viikonloppuna, ja viimeisenä matkapäivänä piipahdimme Viipurissa Talikkalan torilla, kauppahallissa ja pellavakaupassa. Olin päättänyt jo matkalle lähtiessä, että siellä en nuukaile, jos näen jotain ostettavaa. Ja näinhän minä, tällaiset tarttuivat mukaan:

1252527533_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

En ole koskaan aiemmin käynyt itänaapurissa, joten en tiennyt mitä odottaa pellavakaupastakaan, mutta se oli - uskomaton: pellavakankaita kaksi huoneellista kaikissa sateenkaaren väreissä! Niin tohkeissani olin, etten tajunnut edes valokuvia ottaa Nolostunut. Metrihinnat vaihtelivat 200-250 ruplaan, mikä on noin 5-6 euroa. Valmiitakin tuotteita siellä oli, ostin esim. 150 cm pitkän laudeliinan 150 ruplalla eli vähän yli kolmella eurolla. Lisäksi tarjolla oli pyyheliinoja, lakanoita, pöytäliinoja, pitsejä, nauhoja ja ties mitä. Pellavaostoksille varattu aika vain oli niin rajallinen = 45 minuuttia, että oli pakko kohdistaa ja rajoittaa kiinnostusta. Myyjätär oli aivan ihana: kaksi ensimmäistä kangasta mitattuaan hän riisui villatakin ja kääri puseron hihat Silmänisku - tunnisti eittämättä asiakastyypin, joka otti vielä tätä - ja tätä - ja tätä...

Muutoin Venäjän matka herätteli varsin ristiriitaisia tunteita. Voi todella sanoa, että matkailu tällä kertaa todella avarsi. Katsotaan miten ajatukset kypsyvät, ja raportoinko ehkä matkasta tarkemminkin. Valamon luostari oli pääsyynä matkaan lähtööni, mitään sukulaissiteitä minulla ei ole Karjalaan päin, vaan juuret ovat tukevasti Savossa. Mutta kyllä näkemys ja ymmärrys karjalaisia heimoveljiä kohtaan lisääntyi ja syveni, mikä sinänsä on ihan terve ilmiö. Lisäksi matkan aikana tuli kerrattua historiasta talvi- ja jatkosodan osuudet todella asiantuntevan oppaan, ilmavoimien komentaja Rauno Meriön johdatuksella.

Pellavakaupassa voisi kyllä vierailla toistekin... hm...